Rauhallinen aamupäivä sujui sanomalehtien uutisantia tutkaillessa.
Mullikka ohitti jälleen varsinaisen kuvataiteen saran lahjakkaasti, joten odottelen huomista kirjastokäyntiä jo palavasti.
Eihän niin voi olla että jossain ei jotain tapahdu?
Eikös tiedotusvälineitten pitäisi olla ajan hermolla?
Kun avaa kulttuurisivun, odottaa, että se on se Sesam aukene sivu,
josta löytyy juuri se helmi jota etsii vaikka ei olisikaan Adalmiina.Vai siinäkö se pointti onkin, kun on vain Miina? Eikö ole katu-uskottava
taiteentekijä?
Turhautuneena vetäydyn eteisen hämyyn hakien takin ja sateenvarjon.
Poistun ja suuntaan kohti alkavan ruskan sävyttämää lempipolkuani.
Siellä on uutista yllinkyllin kameranobjektiiviin.
Joulupäivä kuin lämmin viltti
-
Nukuttu kellon ympäri, venytelty pitkään, syöty. Hankittu ulkona punaiset
posket ja sitten viltin alle kirjan kanssa. Toivomani kirja, kaunis kuin
koru...
1 tunti sitten

1 kommenttia:
Olen tullut siihen tulokseen, että urheilu voittaa aina, kun on lehtitilasta kyse. Kadulle vaan maalaamaan, niin saa heti katu-uskottavuutta ;-)
Lähetä kommentti