Kävellessäni keskusaukiolla, aakeella laakeella, tuli mieleen että merkit tulevasta aavisti. Vielä pari vuotta sitten tyhjiä liiketiloja ei näkynyt, väljää rahaa
oli saatavilla. Yrittäjyys kannatti työssä sekä kotien kohennuksessa. Nousi hienoja linnoja niemen nokkiin ja rantamiin. Huhhuh.
Nyt näkee jo useita tyhjyyttään kaikuvia liiketiloja ja isot linnat on myytävänä.
Kahdeksankymmenluvun taantuman kokenut hirvitteli menoa päätä puistellen.Siispä tähän tultiin. Nuorallatanssi vaatii tasapainoilua tulevina vuosina. Amerikan tyyliin meno ei tiedä hyvää ainakaan Suomalaiselle.
Kai jokaisen sukupolven oppi on opittava että iloitsisi pienistä. Opetus kait on se, että oppii arvostamaan pieniä asioita. Mene tiedä.
Kovin vakavan ajatusaihion repäisin viikon teemalle.
En ole ehdokkaana kunnallisvaaleissa.


8 kommenttia:
Kyllä nuorallatanssi onkin vakava aihe. Ei se helposti eikä harjoittelematta onnistu.
Kallellaan on joskus suomalainen mies muutenkin, tuli vaan kuvasta mieleen.
Totta!
Tanssitaan vielä, ei murehdita tulevia. Eiköhän me vielä pysytä siinä nuoralla, eikä roikuta löysässä hirressä:)
Kallellaan oleva kuva kertoo talouden alamäestä.
Ystävä kertoi, että kun hän varoitti nuoriaan tulevasta lamasta niin nuoriso naureskeli iskän juttuja. Nyt ei enää poikia naurata kun ei velkaa velan päälle otetulla yrityksellä niin hyvin menekään.
LEIJONAISELLE:
Kallellaan kulkijat kuin kuvakulmakin, se kuvatkoon nuorallatanssia.
SYSTEM OPRATOR:
taitava pysyy ohuellakin nuoralla.
SAVISUTI:
Elämään kuuluu paljon asioita opittavaksi.
Tosiaan...kuvan kaltevuus luo mielikuvan nuorallakävelystä ja pörssiheilahteluista. Hieno idis.
Ilimiselevästi kuopijolainen nuorallatanssi, tahi sitten ei.
Lähetä kommentti